Tiedättehän, miten jokaisella on olemassa joku paikka, jolla
on mystisiä voimia. Sinne voi mennä, kun päässä ei liiku mitään tai
vaihtoehtoisesti liikkuu niin paljon, ettei meinaa perässä pysyä. Jollekin se
paikka voi olla sohvan nurkka tai tosi hengellistyneille tyypeille paikka mielensopukoissa, johon pääsee hengittelemällä oikein. En itse ole päässyt mukaan noihin hengellisiin
juttuihin, joten minun paikkani löytyy usein luonnosta. Lapsuuden maisemissa se
paikka oli niemen kärki, jota usein isän kanssa tallustin. Helsingissä suuntasin usein tuulettumaan Seurasaareen ja Keskuspuistoon.
Täällä saarella olen käynyt jo useampaan otteeseen Balls
Lake –nimisellä järvellä. Tämä, melko lähellä sijaitseva retkeilyalue, on
äärimmäisen kaunis. Se kiertää nimensä mukaisesti Balls Lake-järven, jonka
ympärillä on hyvin vaihteleva luonto. Retki alkaa suon reunalta alkavilta pitkospuilta, seikkailee läpi vanhan metsän, yllättää suon hiljaisuuden ja ylittää useamman puron upottavan mutavellin mulskahdellessa jalkojen alla. Olen onnistunut ajoittamaan retkeilyni kauniille päiville, joten mielikuvani tästä paikasta ovat syysauringon
lämpimiä.
Viime viikonloppuna käytiin retkeilemässä alueella peräti
kahdesti, mikä on aika paljon reitille, joka ei ole kuin kolmisen
kilometriä pitkä. Motivaatiota saatiin kuitenkin järvessä uivista taimenista ja kirjolohista (kai ne niitä oli), suolla kasvavista karpaloista sekä syksyn
ensimmäisestä kuurasta. Oli huikeaa nähdä vesihöyryn nousevan auringon
lämmittämästä maasta ja samalla kahvia kuksasta huikkaillen katsella järven
toisella puolella puussa istuskelevaa valkopääkotkaa.
Tuntuu, että olen löytänyt sen oman paikkani täältä.
Everyone
has their own special place, which has mystical powers. A place to go, when the
head is either empty or so full of thoughts that it is hard to keep track of
them. For some people that place may be at home on a couch, and for very spiritual
people, perhaps a place in their mind attained by shear persistence and
rhythmic breathing. I am not that into spiritual things, therefore I usually go
in to the woods to calm down. In my childhood, the place was on a trail passing
a river close to my home, and during those twelve years that I lived in
Helsinki, I used to go to a few of the several of the parks in the city.
On this
island, I have visited Balls Lake –trail quite a few times within these weeks
that I’ve lived here. The beautiful lake is located about 20 minute drive from
our unfurnished home. Following its name, this trail goes around Balls Lake,
and the surroundings of the lake are rich in habitats. The trail starts with
boardwalks winding through a bog, continues through an old growth forest,
crosses several small streams and makes you dive though several muddy and wet
spots.
Last
weekend we were twice at Balls Lake, which is quite often for a trail no longer
than 1.5 miles. However, we were motivated by the beautiful sunny weather,
potential fish catches, cranberries and the first frost on the ground on this
autumn. It was marvelous to see the steam rising from the frosty soil heated by
the Sun, while sipping morning coffee, consuming a fried egg sandwich and
observing the bald eagle on the other side of the lake.
I think I have found my place on this island.
