Oma paikka

Tiedättehän, miten jokaisella on olemassa joku paikka, jolla on mystisiä voimia. Sinne voi mennä, kun päässä ei liiku mitään tai vaihtoehtoisesti liikkuu niin paljon, ettei meinaa perässä pysyä. Jollekin se paikka voi olla sohvan nurkka tai tosi hengellistyneille tyypeille paikka mielensopukoissa, johon pääsee hengittelemällä oikein. En itse ole päässyt mukaan noihin hengellisiin juttuihin, joten minun paikkani löytyy usein luonnosta. Lapsuuden maisemissa se paikka oli niemen kärki, jota usein isän kanssa tallustin. Helsingissä suuntasin usein tuulettumaan Seurasaareen ja Keskuspuistoon.

Täällä saarella olen käynyt jo useampaan otteeseen Balls Lake –nimisellä järvellä. Tämä,  melko lähellä sijaitseva retkeilyalue, on äärimmäisen kaunis. Se kiertää nimensä mukaisesti Balls Lake-järven, jonka ympärillä on hyvin vaihteleva luonto. Retki alkaa suon reunalta alkavilta pitkospuilta, seikkailee läpi vanhan metsän, yllättää suon hiljaisuuden ja ylittää useamman puron upottavan mutavellin mulskahdellessa jalkojen alla. Olen onnistunut ajoittamaan retkeilyni kauniille päiville, joten mielikuvani tästä paikasta ovat syysauringon lämpimiä.

Viime viikonloppuna käytiin retkeilemässä alueella peräti kahdesti, mikä on aika paljon reitille, joka ei ole kuin kolmisen kilometriä pitkä. Motivaatiota saatiin kuitenkin järvessä uivista taimenista ja kirjolohista (kai ne niitä oli), suolla kasvavista karpaloista sekä syksyn ensimmäisestä kuurasta. Oli huikeaa nähdä vesihöyryn nousevan auringon lämmittämästä maasta ja samalla kahvia kuksasta huikkaillen katsella järven toisella puolella puussa istuskelevaa valkopääkotkaa.

Tuntuu, että olen löytänyt sen oman paikkani täältä.

  

 

 

Everyone has their own special place, which has mystical powers. A place to go, when the head is either empty or so full of thoughts that it is hard to keep track of them. For some people that place may be at home on a couch, and for very spiritual people, perhaps a place in their mind attained by shear persistence and rhythmic breathing. I am not that into spiritual things, therefore I usually go in to the woods to calm down. In my childhood, the place was on a trail passing a river close to my home, and during those twelve years that I lived in Helsinki, I used to go to a few of the several of the parks in the city.

On this island, I have visited Balls Lake –trail quite a few times within these weeks that I’ve lived here. The beautiful lake is located about 20 minute drive from our unfurnished home. Following its name, this trail goes around Balls Lake, and the surroundings of the lake are rich in habitats. The trail starts with boardwalks winding through a bog, continues through an old growth forest, crosses several small streams and makes you dive though several muddy and wet spots.

Last weekend we were twice at Balls Lake, which is quite often for a trail no longer than 1.5 miles. However, we were motivated by the beautiful sunny weather, potential fish catches, cranberries and the first frost on the ground on this autumn. It was marvelous to see the steam rising from the frosty soil heated by the Sun, while sipping morning coffee, consuming a fried egg sandwich and observing the bald eagle on the other side of the lake.

I think I have found my place on this island.